Lihasten motorisetpisteet: Alavartalon lihasten hoito

Käyn videolla läpi eri lihasten neulotusta sähköllä. Jokaisen lihaksen toiminta tulee liikehermon aktivoitumisella. Käyttämällä dry-needling kuivaneulotusta yhdistettyinä sähkön käyttöön, on erittäin tehokas tapa parantaa ja normalisoida lihaksen toimintaa.

Tämä pätee, niin liian kireiden lihasten vääränlaisen lihasjännityksen laukaisemiseen ja normalisointiin, sekä vajaasti aktivoituvien lihasten toiminnan tehostamiseen, että väärällä tavalla toimivien lihasten kuntouttamisessa.

Kaikki lihastoiminta on lopulta neurologista toimintaa, siksi sähköllä ja neulotuksella pystytään vaikuttamaan huimattavan tehokkaasti lihaksen toimintaan hyvin tarkasti ja myös sellaisiin paikkoihin, joihin on vaikea saada vaikutusta manuaalisilla hoidoilla.

The post Lihasten motorisetpisteet: Alavartalon lihasten hoito appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Triggerpisteet, osa 4: Purentalihakset

Purentalihaksia ovat masseter, temporalis, medial- ja lateral pterygoid lihakset. Purentalihakset yhdessä leukanivelen kanssa antavat todennäköisesti enemmän ongelmia kuin niitä osataan tutkia, diagnosoida ja hoitaa. Tyypillisiä oireita voi olla leuan, hampaiden, ohimon, silmän ja korvan alueenkipuja ja särkyjä. Purentalihasten toimintaan vaikuttaa myös toiminnallisten stressitekijöiden lisäksi psyykkiset stressitekijät.

Purentalihasten hoitamisessa on tärkeää korjata eteenpäin siirtynyt päänasento, syömiseen tai stressiin liittyvät tekijät. Leukanivelen ja kaularangan nikamatason ongelmat on hoidettava ennen lihasten käsittelyä. Erilaiset lihastekniikat sekä dry-needlin akupunktio ovat erittäin tärkeitä hoitomuotoja näille lihaksille.

Käyn videolla läpi purentalihaksia ja niiden ongelmia.

The post Triggerpisteet, osa 4: Purentalihakset appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Välilevyn rappeuma ja instabiliteetti

Terve ja toimiva välilevy kestää huomattavia kuormia erilaisiin suuntiin. Välilevyssä on nestettä ja geelimäinen sisus (nucleus pulposus) yhdessä vahvojen sidekudosrenkaiden (annulus fibrosus) kanssa. Jos välilevy saa liikaa vääränlaista kuormitusta, alkaa se rappeutua, neste alkaa vähentyä välilevystä, geelimäinen sisus muuttuu ja vähenee, sidekudosrenkaat repeilevät. Alkaa tulla kipuja erilaisissa asennoissa tai liikkeissä. Voi tulla myös välilevyn pullistumaa, joka painaa hermoa tai hermoja sekä pitää yllä tulehdusta alueella.

Rappeutunut välilevy on epästabiili. Se ei enää pysty kestämään kehon kuormitusta ja jakamaan paineita oikein. Alkaa tulla erilaisia kipuja sekä niistä aiheutuvia lihasten kiristyksiä. Usein liikaa liikettä ja kuormitusta saavat välilevyt rappeutuvat ja ovat usein rappeutumisen vuoksi vielä entistä enemmän epästabiileja ja antavat vielä entistä herkemmin kipua erilaisissa liikkeissä tai asennoissa. Mahdollisimman oikealla diagnoosilla, hoidolla ja omalla tukiharjoittelulla ja asenotjen hallinalla, voidaan tilanteita usein hyvin auttaa.

Käyn videolla läpi rappeutuneen välilevyn epästabiliteettia malleilla havannoillistaen.

The post Välilevyn rappeuma ja instabiliteetti appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Alaselän vahvistaminen, jalkojen nosto päinmakuulla

Käyn videolla läpi hyvän alaselkää vahvistavan harjoituksen, jalkojen noston päinmakuulla tuettuna. Alavartalon/jalkojen nosto aktivoi takareiden, pakarat sekä alaselän lihaksistoa ilman yliojennusta. Liikettä voi tehdä myös staattisesti pitämällä jalkoja sopivalla korkeudella esim. 5-15s. Tee liike aina puristaen, esijännittäen keskivartalon, sitten pakarat ja reidet. Suosittelen puristamaan jalkoja vielä yhteen, aktivoimalla näin lähentäjälihaksia. Näin liike on mahdollisimman stabiili alaselän nikamille ja välilevyille.

Käyn videolla läpi selkälihaksia vahvistavan harjoituksen.

The post Alaselän vahvistaminen, jalkojen nosto päinmakuulla appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Keskivartalon tuki osa 2: selkälihakset

Erilaisia keskivartaloharjoituksia on valtavasti. Käyn kolmella eri videolla läpi Dr Stuart McGillin tutkimuksiin ja kokemuksiin perustuneet kolme keskivartaloharjoitusta, joilla pyritään saamaan nikamien tasolle lisääntynyttä tukea. Suurin osa alaselkäkivuista ovat välilevyperäisiä kipuja. Kipua antava välilevytaso on usein myös instabiili eli siinä on liikaa liikettä. Tällaisen nikaman normaali kyky ottaa ja jakaa eri asentojen ja liikkeiden kuormitusta on muuttunut ja välilevy on alkanut rappeutumaan ja se usein tulee alkuvaiheessa epästabiiliksi antaen erilaisia kipuja liikuttaessa tai vain istuttaessa tai maatessa.

Videolla käyn läpi erityisesti alaselän syviälihaksia aktivoivan harjoituksen. Erilaisissa kuvantamistutkimuksissa on havaittu, että ihmisillä joilla on pienet ja rasvoittuneet laselän syvät lihakset on enemmän alaselkäkipua. Siksi on tärkeää harjoittaa turvallisesti näitä selän lihaksia. Polvillaan tehtävä harjoite auttaa takareiden, pakaran, selkälihasten ja leveänselkälihaksen yhteistyötä, joka on tärkeää. Tasapaino ja kehin hallinta myö kehittyy yhdessä koko keskivartalon lihaksiston kanssa. Akuutissa vaiheessa vältetään erityisesti lannerangan nikamien liikettä ja pidetään harjoite mahdollisimman staattisena.

Käyn videolla läpi selkälihasten aktivointiharjoituksen.

The post Keskivartalon tuki osa 2: selkälihakset appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Hartiajumppa osat 1 ja 2

Hartianseutu vaatii usein liikettä useaan suuntaan, jotta kaikki sen alueen lihakset, nikamat, nivelet ligamentit ja muut kudokset pysyisivät liikkuvina ja kivuttomina. Olkanivelet ovat hyvin erittäin liikkuvia palloniveliä. Olkanivelen ja käden liikkeiden kautta pystymme myös liikuttamaan melko tehokkaasti koko hartianseutua, rintarangan yläosaa ja lapaluita. Säännöllinen liikeharjoittelu eri liikesuuntiin auttaa pitämään yleensä paljon oireita antavan niskahartiaseudun paljon parempana.

Videolla käyn läpi miten voit lähteä harjoittamaan hartianseutua yksinkertaisilla liikkeillä, mutta monipuolisesti. Usein lihasten ja liikkeen tunnistaminen erityisesti selän puolelta on vajavaista. Kaiken harjoittelun tulisi lisätä myös tietoisuutta siitä miten keho liikkuu ja toimii. Kun tekee asioita huolellisesti ja keskittyen alkaa oikeat lihakset ja liikeradat löytyä ja kehon on mahdollista kuormittua tasaisemmin sitä käytettäessä.

Käyn videoilla läpi hartioiden eri liikesuuntia ja niiden harjoittelua.

The post Hartiajumppa osat 1 ja 2 appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Keskivartalon tuki osa 1: Vatsalihakset

Erilaisia keskivartaloharjoituksia on valtavasti. Käyn kolmella eri videolla läpi Dr Stuart McGillin tutkimuksiin ja kokemuksiin perustuneet kolme keskivartaloharjoitusta, joilla pyritään saamaan nikamien tasolle lisääntynyttä tukea. Suurin osa alaselkäkivuista ovat välilevyperäisiä kipuja. Kipua antava välilevytaso on usein myös instabiili eli siinä on liikaa liikettä. Tällaisen nikaman normaali kyky ottaa ja jakaa eri asentojen ja liikkeiden kuormitusta on muuttunut ja välilevy on alkanut rappeutumaan ja se usein tulee alkuvaiheessa epästabiiliksi antaen erilaisia kipuja liikuttaessa tai vain istuttaessa tai maatessa.

Videolla käyn läpi hengitystä sekä vatsalihaksia aktivoivan liikkeen. Tarkoituksena on pitää lannerangan nikamat täysin liikkumattomina. Hengityksessä haetaan tukea ennen liikettä lisäämällä vatsan sisäistä painetta hengityksen avulla. Kun näitä liikkeitä tekee säännölliseen alkaa ne tulla mukaan arkeen ja välilevyjen kuormitus ja kivut vähenevät.

Käyn videolla läpi hengityksen ja vatsalihasten aktivointiharjoituksen.

The post Keskivartalon tuki osa 1: Vatsalihakset appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Triggerpisteet, osa 2: Päännyökkääjälihas, sternocleido mastoideus

Kaulan etuosan lihaksista suurin ja voimakkain on sternoclaido masteoideus lihas. Se on kaksiosainen ja sijaitsee molemmilla puolella kaulaa. Se Kiertää päätä puolelta toiselle ja nyökkää päätä sekä osallistuu pään kannatteluun tietyssä asennoissa. Kaulan etuosan lihaksiston aiheuttamia suorat tai epäsuorat oireet ovat todennäköisesti alidiagnosoituja ja alihoidettuja.

Oireet:

Triggerpisteet voivat aiheuttaa lihaskipujen lisäksi erilaisia ​​autonomisia- tai tasapainohäiriöitä. Triggerpistekipua voi esiintyä rintalastan yläossa, poskessa, silmän ja kurkun alueella. Lihaksen solisluuosa aiheuttaa otsanseudun pään- ja korvasärkyä, kun taas lihaksen rintalastaosan triggerpoisteet aiheuttavat silmä- ja kasvokipua. Autonomisia oireita voi tulla silmään, poskionteloita, otsaan ja korviin, mukaan lukien huimaus, joka liittyy häiriintyneeseen tasapainoaistiin.

Aiheuttavia tekijöitä:

Triggerpisteiden oireet alkavat yleensä lihasten mekaanisesta ylikuormituksesta ja pään väärien asentojen seurauksena. Rakenteellinen epätasapaino esim. jaloissa, lantiossa tai selkärangassa aiheuttaa pään toispuolista asentoa ja kuormitusta. Väärä ja pinnallinen hengittäminen on havaittu vaikuttavan triggerpisteiden aktivoitumiseen.

Hoito:

Manuallisten hoitojen lisäksi, pysyvimmät oireiden muutokset vaatii yleensä myös huomiota kehon rakenteellisiin epätasapainoihin, kuten alaraajojen pituuseron, lantion korkeuseron tai suhteellisesti lyhyen olkavarren erojen huomioon ottamista. Pään asennot kotona sekä töissä ja työpisteiden säätäminen mahdollisimman hyväksi on usein tarpeen.

Käyn videolla läpi kaulan etuosan triggerpisteitä

The post Triggerpisteet, osa 2: Päännyökkääjälihas, sternocleido mastoideus appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.