Mitä kunto on? Miksi toinen jaksaa, toinen ei. Osa 1
”Voisiko olla niin yksinkertaisesti, että huonossa kunnossa on myös huono olla?”
Jokaisella meistä on omanlaisensa käsitys siitä mitä kunto tarkoittaa, oli se sitten hyvä tai huono tai jotain muuta. Samoin ihmisillä on omanlaisensa käsitys siitä miten se liittyy terveyteen. Kun puhutaan kunnosta niin helposti aletaan ajattelemaan urheilemiseen liittyvää harjoittelua tai liikuntaa.
Tein esitelmän jossa yritän avata, miksi kunto on tärkeää arkielämässämme. Miksi se hyväkuntoinen jaksaa usein elää elämäänsä uupumatta liikaa esim töistä. Silloin usein jaksaa todennäköisemmin tehdä parempia valintoja ruokailun suhteen, jaksaa vastoinkäymisiä paremmin, energiaa jää parisuhteisiin paremmin ja lasten kanssa on jaksaa kummasti.
Jos kuntoa ei ole ja elät tavallaan tuottaen ”maitohappoa” lihaksiin ja aivoihin, olet puhki, väsynyt ja ärtyisä. Elämä alkaa tulla kokoajan passiivisemmaksi ja koko ajan asioiden ulkoistaminen lisääntyy yhdessä kaikkien selitysten kanssa. Aletaan elää vain vaikka vain 50% teholla elämää. Tarvitaan tukea myös muualta enemmän tai syytellään kumppania tai työ-olosuhteita helpommin.
Käyn läpi luennossa kuntoa MET-yksikön kautta (Metabolic Eqvilalent), jolla kuntoa käytännössä mitataan. Mitä suurmman MET lunvun kunnos omaat, jaksat enemmän. MET yksikkö on sidottu hapenottokykyymme. Käytännössä se tärkein kuntoomme vaikuttava asia on kykymme käyttää happea hyväksemme energian tuotannossa. Eli siis juuri siksi hengitämme sitä happea jota sijaitsee kätevästi ilmassa ja jota punasolumme ahkerasti kuskaavat sitten kaikille soluille.
Suurin osa energiantuotannostamme pitäisi tulla hapen avulla eli aerobisesti. Mitä suurempi aerobinen kapasiteettimme on, niin sitä parempi on meidän jaksamisemme. Emme väsy ja mene hapoille vaikka kävelisimme 8 kerrokseen kauppakassit käsissä ja täytyisi heti mennä uudestaan alas hakemaan autosta unohtunut tavara. Energiamme menee elämiseen, ei sen miettimiseen jaksammeko jotain vai emme.
Alla esimerkki 1, eli kuntoluokan 2 (huono) omaava Markus 42 vuotta. Kuntoni on 6-8 MET luokkaa, joten jaksan vain kohtalaisesti hyvin kevyttä työtä, 3 MET tasolla kuluttavaa. Raskaampaa työtä, 6 MET, en edes voisi tehdä kuin. hetken saati sitten koko päivän ja kuukaudesta toiseen ja harrastaa vielä päivän päälle kaikkea kivaa tai leikkiä lasten kanssa. Elämä on rajoittunutta ja raskasta.
Esimerkki 2. Erinomaisen kuntoluokan 6, omaava Markus 42 vuotta. Kuntoni on lähes puolet enemmän , joten jaksan 13-15 MET kunnon vaativia asioita. Nyt minulle edellisen esimerkin raskas työ, 6 MRET, on vain kevyesti rasittavaa ja jaksaisin sitäkin todennäköisesti säännöllisesti joka työpäivä ja vieläpäälle liikkua fyysisesti ja kikkailla lasten kanssa.
Katso esitelmä alta ja mieti mikä sinun kuntosi on. Oletko kokoajan hapoilla, eli käytät vääriä energian lähteitä ja et jaksa, vai onko sinulla rautainen kunto ja silloin todennäköisemmin jaksat kaikkea paremmin!