Mitä kunto on? Osa 2: Markuksen kuntotesti analyysi vuodelta 2001.
”Voiko olla samaan aikaan hyvässä ja huonossa kunnossa? Kyllä voi…”
Tein esitelmän kuntotestistäni, jonka tein vuonna 2001 opiskellessani liikunnanohjaajaksi Varalan Urheiluopistolla. Vaikka testi on 20.vuotta vanha, on siinä hyviä esimerkkejä ehkä monelle. Ne faktat eivät vanhene 🙂
Teen nykyään Kiropraktikkona töitä, mutta tein pitkään töitä liikunnan parissa ja mietin terveyttä paljon sen kautta. Arvostan ja pidän liikkumista, kaikenlaista, todella tärkeänä nuorille ja vanhoille. Huonolla kunnolla ei vain voi voida hyvin. Enkä tarkoita tosiaan vain urheilua vaan liikkumista ja fyysistä tekemistä, monella eri tavalla.
Kuntotestin piti Varalan Urheiluopiston testiaseman vetäjä erittäin kokenut Matti Jääskeläinen. Testissä tehdään 3x1000m suoritukset eri tehoilla. Testin aikana mitataan syke, aika ja maitohappo. Kolme muuttujaa, joiden avulla voidaan määritellä aerobisen ja anaerobisen kynnyksen arvoja ja maksimaalista hapenottokykyä.
Huomioitavaa oli erityisesti, että samaan aikaan huonossa, että hyvässä kunnossa.
Huonossa siksi, että minulla ei ollut ollenkaan peruskestävyyttä, vaan syke nousi ylös hyvin pienillä teholla ja maitohappoa tuli jo vähän lihaksiin. Siis hyvin pieni aerobinen kapasiteetti niillä mittauksilla kyseisenä ajankohtana.
Moni asia on vaikuttanut siihen, että tulokset olivat huonot. Ei pelkästään se, että en ollut tehnyt matalatehoista harjoittelua. Olen ymmärtänyt tämän myöhemmin, kun olen ymmärtänyt fysiologiaa paremmin. Sykkeet voi nousta monesta syystä tai maitohappoa tulla lihaksiin normaalia nopeammin.
Hyvässä siksi, että pystyn toimiaan suhteellisen pitkään ja kovaa korkeammillakin sykealueilla ja sietämään melko paljon maitohappoa lihaksissa. Kapasiteettia liikkua kovemmilla tehoilla oli jonkin verran.
Enkä aika moni liikkuva nuori on hieman samanlaisessa tilanteessa. On mukava treenata kovaa ja mennä hapoille, mutta kevyttä ja huoltavaa liikuntaa ei ole mukava tehdä ja siihen ei viitsi laittaa aikaa.
Pitkälle olen itse päässyt sillä, että liikuin luonnollisesti paljon lapsesta asti. Hiihdin, juoksin, pelailin jalkapalloa, pyöräilin, liikuin metsissä paljon. Ja nuorena oli hyvä. että ei ollut mopoa vaan pyöräilin joka paikkaan.
Loputtomiin ei kuitenkaan menneet tavat kanna. Ei ne enää auta. Olin kuitenkin aina ollut keskivertoa liikkuvampi ja hyväkuntoinen nuorimies ja hakeutunut ihan liikunnanohjaaja ja personal trainer koulutukseenkin. Jos siis pelkästään liikkuu kovaa, voi se aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Monet ongelmat havaitaan vasta myöhemmin, liian myöhään…juuri silloin, kun tulee se tunne, että en ole enää nuori…
Suosittelen kaikilla käymistä hyvässä kuntotestissä, koska sieltä saa testipalautetta kehosi tilasta rehellisesti. Sitten voi alkaa tekemään siihen muutoksia jos haluaa. Mittaukset ovat siitä käteviä, että ne voi tehdä taas uudestaan, kunhan pääsääntöisesti käyttää samaa testiä.
Hyvät testit auttavat meitä ymmärtämään itseämme ja terveyttämme. Kyse ei tosiaan ole vain urheilusuorituksista tai maratoniin valmistautumisesta. Testataan ja liikutaan järkevästi ihan jokaista päivää varten!
Katso alta esitelmä kuntotestistäni ja ei kun liikkumaan!