”Osa etureiden lihaksista kiinnittyy lantion etupuolelle. Jos se kiristää, aiheuttaa se lantion eteenpäin kääntymisen. Osa lonkankoukistajista kiinnittyy lannerangan nikamiin. Jos se kiristää, aiheuttaa se lantion eteenpäin kääntymisen. Toinen osa lonkankoukistajista kiinnittyy lantion sisäpintaan. Jos se kiristää, aiheutta se lantion eteenpäin kääntymisen. Ei se niin vaikeeta pitäisi olla ymmärtää. (Hannu Jortikka)”

No mitä se sitten se eteenpäin kääntynyt lantio aiheuttaa?

Usein se luo loistavat olosuhteet alaselkäkivun syntymiselle väärän rasituksen syntyessä väärästä asennosta. Ensin ärtyvät lihakset, jotka ovat kroonisesti väärässä asennossa. Sitten alkaa nikanarakenteiden ärsyyntyminen, usein fasettinivelten ja kipu lisääntyy ja lihakset alkavat mennä suojajumiin yhä enemmän. Sitten pidempään jatkunut väärä mekaaninen asento ja liikemalli alkavat rikkoa välilevyn kudoksia ja kipua riittää. Tuloksena voi olla pullistumia, kroonista kipua ja jopa harrastusten tai työelämän loppuminen.

Kannattaako pitää liikkuvuuksista ja lantion asennosta hyvää huolta? kannattaako edes yrittää? Tietenkin ja paljon on tehtävissä, mutta on tärkeä tehdä asioita huolella ja oikein ja riittävän paljon.

”Kyllä minä osaan venytellä…nämä ovat tuttuja juttuja…kyllä minä liikun aika paljon…venyttelen aina kun käyn lenkillä…”

Jokainen tietää mitä selityksiä käyttää, kun kyse on venyttelystä. Venyttelystä, jonka tehtävänä olisi pitää keho elastisena ja toimintakykyisenä, niin että nivelissä säilyisi laaja liikerata, lihakset tuottavat riittävästi voimaa ja hermoston kautta hallitsemme vielä liikettä monipuolisesti.

Lähes kaikki ”osaavat venytellä” ja joskus väittävät jopa tekevän sitä, mutta miksi sitten, kun testaan kehon liikkuvuuksia tai katson miten päästään kyykkyyn, ei se usein onnistu, ei sinne päinkään. Rintaranka on rautakanki, lonkat jäykät ja usein joka suuntaan, alaselkään usein sattuu, polviin sattuu kun kyykistyy, käsiä ei saa selän taakse kunnolla, pää ei käänny enää, välillä sitä ,päätä ja hartioita särkee, kädet puutuvat helposti, tasapainoa ei oikein ole…

Tein ennen liikunnanperissa 10 vuotta töitä. Sitten lähdin opiskelemaan kiropraktikoksi. Minulle jäi siitä 10 vuodesta käsitys miten ihmisten kehot liikkuvat. Ja miten ihmiset osaavat liikkua ja mikä käsitys heillä on oman kehonsa toimivuudesta. Se on nyt saanut lisäkokemusta, kun olen tehnyt yli 5 vuotta kiropraktikkona töitä. Kehomme eivät ole liikkuvat ja toiminnalliset. Usein ihan kaikkea muuta. Mobilattia kyllä käytetään. Sitä ja buranaa otetaan ja sanotaan, että ei tule vanhuus yksin.

Pahinta on kuitenkin, että jatketaan kehon hoitoa samalla tavalle kuin edelliset 50 vuotta. Aina kannataa kyseenalaistaa oma tekeminen ja osaaminen. Riko rutiinejasi. Opettele alusta asti vaikka huolellinen etureiden ja lonkankoukistajan venytys.

Videolla osa 3, jossa etureisi on voimakkaassa kulmassa säären ollessa seinää vasten.

Tervetuloa hoitoon! Hoidetaan syitä ei vain oireita!

The post Lonkankoukistajan ja etureiden venytys, osa 3 appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

”Minulle sanottiin joskus, että kuntoa on helppo hankkia. Aloittaa vain tekemään. Käytän nyt itse samaa liikkuvuuteen. Sitä on helppo hankkia, alkaa vaan tekemään. Helpon ja vaikean ja mukavan ja epämukavan jokainen määrittää itse.”

Variaatiossa 2 otetan enemmän esivenytystä etureiteen. Tuetaan sääri 45 asteen kulmaan, jolloin saamme esivenytyksen etureiden lihakselle. Niillä ihmisillä, kenellä etureisi on jäykempi lonkankoukistajia, tämä liike tehostaa huomattavasti venytysliikkeitä.

Molemmat lihasryhmät, eli lonkankoukistajan ja etureiden lihakset toimivat  yhdessä lonkkanivelessä, mutta etureiden lihakset vaikuttavat myös polviniveleen. Etureisi vaikuttaa siis suoraan kahteen niveleen, polvi ja lonkkaniveleen. Siksi säären suhdetta polveen muuttamalla, saadaan vaivutettua tehokkaasti etureiteen ja sitä kautta sillä on vaikutusta myös lonkankoukistajaan ja lonkkaniveleen.

Kireä etureisi voi myös estää lonkankoukistaja lihasryhmän venymistä, joten etureiden liikkuvuuden parantaminen on tärkeää. Jos etureisi kiristää, kippaa se lantiota eteen päin ja aiheuttaa väärän asennon myös lonkankoukistajalle ja muille lihaksille.

Esimerkiksi juoksuliikkeessä, lonkkaojentuu taakse joten lonkankoukistaja ja etureisi venyttyy. Lisäksi polven pitäisi koukistua, ja jos juostaan kovaa, pitäisi kantapään koskettaa lähes pakaraa, etureisi pitäisi siis olla hyvin liikkuva. Jos lonkankoukistaja tai etureisi on kireä, et voi koskaan juosta niin tehokkaasti ja taloudellisesti, kuin olisi mahdollista, jos lihas ja sidekudosrakenteet olisivat elastiset ja toiminnalliset.

Videolla lonkankoukistajan ja etureiden venytys, osa 2

Tervetuloa hoitoon! hoidetaan syitä, ei vain oireita!

The post Lonkankoukistajan ja etureiden venytys, osa 2 appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

”Tämähän on helppo! Ihan sama kuin talvella hankeen tehty lumienkeli. Kyllä, mutta jätetään jalat koukkuun ja paikalleen!”

Olen yrittänyt vastaanotollani käyneille korostaa rintarangan liikkuvuuden tärkeyttä. Jos liikkuvuutta ei ole, joutuu niska ja alaselkä usein liiallisen kuormituksen alla ja väärään asentoon. Eli siitä sitten luodaan väärä perusta, josta seuraa ensin lihaskireyksiä, sitten nikamatason fasettinivelien  ärsytystä ja myöhemmin välilevyjen kuluman aiheuttamaa kipua ja joillakin jopa pullistumia.

Voidaanko rintarangan liikkuvuudelle tehdä jotain? Voidaan onneksi ja pitää tehdä. Marssijärjestys on usein hyvä olla seuraava: palauta normaali liikkuvuus ja vasta sitten haetaan tarvittaessa lihaskuntoa. Jos liian jumisia kudoksia vain jumppaa yksipuolisesti ilman, että liikkuvuus lisääntyy, voidaan pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lisää ongelmia ja tukea vääriä liikemalleja. 

Sitten harmitta, kun omasta mielestään on jumpannut paljon.

Lattia-enkeli, eli floor angel, on helpompi liikeversio seinäenkelistä. Suosittelen tekemään molempia, koska keho on erilaisessa asennossa. Lattiaenkelistä on hyvä aloittaa. Tärkeää on tehdä liike hallitusti ja rauhallisesti. Vauhti ei auta yhtään vaan haittaa liikkeen oikeaa kohdistusta. Keskittyminen, kehon liikkeen aistiminen ja  hengittäminen ovat olennaisessa asemassa. Keskittyminen ja kehon liikkeen tuntemisen oppiminen on tärkeää erityisesti liikkuvuss harjoituksissa.

Jos tarvitset apua rintarangan liikkuvuuden kanssa, tule kiropraktikon hoitoon ja autetaan kehoa liikkumaan paremmin. Alla video lattia-enkelistä.

Tervetuloa hoitoon! Hoidetaan syitä, ei oireita!

The post Rintarankaan hallintaa ja liikettä: Floor Angel, lattia-enkeli appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

”Jos sinua kiristää päässä, tiesitkö, että se voi johtua ihan pohkeista asti? Lisää pohkeiden liikkuvuutta ja vapauta kireyksiä koko kehosta.”

Kehomme toimii kokonaisuutena. Usein jäämme aivan liikaa miettimään paikkaa joka kiristää tai on kipeä. Niin pitääkin, mutta kun kehomme on suljettu ketju toimintaa (closed kinematic chain), voi ongelmat johtua jonkin muuan paikan kireyksistä, heikkouksista tai ylirasituksesta.

Meitä voi siis kirjaimellisesti kiristää päästä vaikka meillä on pohkeiden ja jalkapohjan lihakset kireinä.

Dr Karel Lewit (1916-2014) on jo edesmennyt neurologi Tsekkoslovakiasta. Häntä kutsutaan ”Father on manual therapy” eli manuaali terapian isäksi. Niin merkittävää työtä hän on tehnyt. Eräällä kurssilla millä olin, oli sen opettaja USA:sta ollut aikoinaan Dr Lewitin koulutuksessa. Hän sanoi, että Dr Lewit on maailman paras tutkimaan palpoiden ihmistä, eli diagnosoimaan käsin. Hän oli nähnyt miten Dr Lewit hoiti päänsäryn pois asiakkaalta hoitamalla pohkeen auki. Dr Lewit korosti aina, että kipu on yhdessä paikassa, mutta kivun syyt usein muualla.

Pohkeessa usein ajatellaan olevan se yksi näkyvä iso lihas siinä päällä ja osa tietää, sen seuraavan ison alla olevan. Niitä me ajattelemme venyttävämme. Syvemmällä sijaitsee kuitenkin useita lihaksia, jotka osallistuvat nilkan ja varpaiden toimintaan. Ja niitä on monia. Niitä pitää myös venyttää ja huoltaa. Monesti siellä syvemmällä on niitä ongelmia, isompien lihasten alla.

Ja kulkee siellä lihasten alla se kuuluisa iskiashermokin, jonka pitäisi päästä vapaasti liikkumaan ja liukumaan erikudosten välissä. Jos ei tilaa ole, saattaa se edesauttaa ongelmiin alaselässä asti.

Nilkan liikkuvuus, pohkeiden ja varpaiden lihaksiston hyvä toimintakyky on erittäin tärkeää koko keholle. Seisomme, kävelemme, juoksemme niin paljon. Kaikki tämä kuormittaa valtavasti näitä jalkojemme lihaksia. Nämä kireydet vaikuttavat lihasketjujen ja erilaisten kalvorakenteiden kautta koko kehoomme. On siis erittäin tärkeää pitää niin sanotusti ”pohkeet auki”.

Pohkeiden venytystä voi tehostaa ja varioida. Käytä apuna pohjelautaa, jonka voi viritellä itse tai ostaa kaupasta. Lisäksi toisen jalan nostaminen ylös ja eteen tehostaa lantion asennon kautta venytystä takajalassa. Tämä tuo myös toiminnallisen asennon, jolloin venytys siirtyy käytäntöön hyvin.

Katso video pohjevenytyksestä.

Tervetuloa hoitoon! Hoidetaan syitä ei vain oireita!

The post Tehoa pohjevenytykseen appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Katso osa 1, syväkyykky

Katso osa 2, riipunta

”Kun käyt päivittäin syväkyykyssä, teet riipuntaa ja liikutat selkärankaasi, ei voi naamakaan mennä mutruun, niin hyvä olo on!”

Kaikkein ehkä tehokkain ja yksinkertaisin tapa saada kontrolloitua liikettä selkärangalle on konttausasennossa tehtävä selän pyöristys ja notkistus. Sen tehokkuutta on ihan tutkittu ja se toimii. Ainoa haitta siinä voi olla, että siinä ”joutuu” vaivautumaan menemään lattialle ja sitten alkaa tekemään. Ei se muuta vaadi.

Se määrä mitä ihmiset valittavat niska hartiaseudun ongelmista on valtava. Saatamme lähes päivittäin tuskastella oloa. Emme kuitenkaan läheskään päivittäin hoida kehoamme tai liikuta selkärankaamme. Miten lihakset, ranka ja aineenvaihdunta voi voida hyvin jos emme hoida sitä? Se on hyvä kysymys se!

Jo pelkästään selkärangan pyöristys- ja ojennusliikkeen mukaan ottaminen ja oikeasti säännölliseen tekeminen, auttaisi niin monia niska-, hartia-ja selkävaivoja. Ne kuuluisat lapaluut saavat siinä liikettä. Muistetaan aina, että ne on lihakset, jotka niitä lapaluita liikuttavat, ne saavat liikettä ja pääsevät töihin.

Lihaskudos pitää työskentelystä, mutta se ei tykkää jos se joutuu olemaan liian pitkään venytyksessä, passiivisesti tai jännittyneessä tilassa. Samoin selkärangan 24 nikamaa, eli niveltä. Sitten sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ilmoittaa, että minun ei ole hyvä olla. Tämän me aistimme erilaisina kipuviesteinä hermostomme kautta.

No onko lääke sitten Mobilat, kuten mainostetaan? Ihminen saa valita. Se vaihtoehto vapailla ihmisillä on. Lääkitseekö hermoston kipuviestiä pienemmäksi. Vai antaako apuja lihaksiston aineenvaihdunnalle liikkellä ja näin lihaskudokset pääsevät taas normaaliin aineenvaihdunnalliseen tilaan, supistumaan ja jännittymään ja välillä lepäämään. Sitten sen ei tarvitse antaa kipuviestiä aivoillemme.

Tarjoile kehollesi kolmea liikettä säännölliseen. Näin varmistat, että kehollasi on ainakin valmiudet toimia kivuttomammin ylävartalon, alavartalon ja selkärangan osalta. Hyvän rakentaminen vaatii usein aikaa ja ylläpitoa, rikkominen on helpompaa. Sen valinnan joudumme tekemään.

1. Syväkyykky
2. Riipunta
3. Selkärangan liikuttaminen

Videolla selkärangan pyöristys konttausasennossa.

Tervetuloa hoitoon! Hoidetaan syitä, ei oireita!

The post Kolme tärkeää liikettä, osa 3: Selkärangan liike appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

”Sir Charles Bell, 1774 – 1842, oli kuuluisa Skotlantilainen kirurgi, fysiologi ja neurologi. Hän sanoi nivelten liikkeen olevan kuudes aisti ihmisille.”

Tämä Sir Bellin kuvailema kuudes aisti tarkoittaa kykyämme aistia kehomme toimintoja ja sen suhdetta ympäristöömme. Jos tämä kuudes aisti ei toimi kunnolla, on elämämme erittäin hankalaa, lähes mahdotonta.

Nivelten normaalin liikkeiden merkitys ihmisen kyvylle toimia on lähes täysin unohdettu. Puhutaan lähinnä lihasten toiminnasta ja nivel kulumasta, joka muuten johtuu paljon puutteellisesta liikkeestä ja siten väärästä liike- ja tuntoreseptorien viestistä. Puhumattakaan selkärangasta, jossa pitäisi olla 24 erittäin liikkuvaa niveltä ja niiden pitäisi liikkua moneen eri suuntaan. Ajattelemme nivelten liikettä lähinnä jos sinne tulee kipua tai jos jokin liike on jäykkää. Tosin silloinkin mietimme vain lihaksia.

Kykymme olla erilaisissa asennoissa tai suorittaa arkisia askareita tai hyvin vaativia liikkeitä kehollamme vaatii erittäin toimivan keskustelu yhteyden nivelten, lihasten ja hermoston välillä. Jos jokin ei viestity kunnolla, ei hermosto pysty koskaan ohjaamaan lihaksia tekemään liikkeitä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Dr Barry Wyke sanotaan olevan ”nivelten neurologian isä”. Hän teki mittavan tutkimustyön Royal College of Surgeons laboratoriossa Lontoossa ja tunnisti erilaisia hermoja nivelten rakenteissa ja niiden merkitystä toiminnallemme. Nivelten neurologian merkitys toiminnallemme on valtava.

Nivelen reseptorit aistivat liikettä (kinesthesia), nivelessä ja antavat siitä viestiä keskushermostolle. Toiset reseptorit aistivat nivelen asentoa (joint position) ja viestivät siitä keskushermostolle. Näistä kahdesta mekanismista, monista erilaisista reseptoreista nivelessä ja siihen liittyvissä kudoksissa, lähetetään jatkuvasti huima määrä viestiä hermostolle ja sieltä takaisin.

Nivelten liikeaistimus on iso-osa tasapainoaistiamme, johon kuluu myös korvassamme oleva tasapainoelin ja näkö. Puhutaan yleisesti ”tuntoaisti kompeksista (sensory complex)”, koska se on niin monisyinen. Jos jostain näistä kolmesta tulee ongelmia, tulee tasapainoomme tai kykyymme liikkua sulavasti häiriötä. Valitettavasti vain kehomme nivelten liikettä ja erityisesti selkärangan ja nivelten liikkuvuuden merkityksestä ei puhuta, eikä tiedetä tarpeeksi.

Meillä ihan yleisesti saatetaan jopa kieltää kaularangan mobilisiointi tai tuetaan nilkat yhä jäykemmillä kengillä. Meidän pitäisi toimia juuri päin vastoin suurimmassa osassa ihmisiä. Kaularanka ja jalkaterämme ovat erittäin tärkeät viestin lähettäjät keskushermostolle, jotta kuudes aistimme toimisi hyvin. Niiden nivelten liikkuvuutta ja lihaksiston toimintaa pitäisi tukea kaikilla mahdollisilla tavoin elämämme loppuun asti, niin tärkeää liike nivelissä on.

Miksi luulette, että vanhukset liikkuvat hyvin varovaisesti jalat maata raahaten töpötetään eteenpäin…tai miksi istumatyötä tekevä huono ryhtinen passiivinen ihminen toimii ja liikkuu jo nuorena lähes kuin vanhus…tai miksi nuorilla on lisääntynyt kömpelyys eli liike kontrollin puute valtavasti…

Vastaus:

Kehoa ei käytetä tarpeeksi monipuolisesti, selkärankaa on jäykkä ja liikkuu väärin, kehomme muut nivelet eivät saa liikettä, lihaksistomme on heikko ja jäykkä…lopputulos on ennen aikaista vanhenemista kudostasolla, kulumaa, särkyjä, kolotuksia ja liiallista varovaisuutta ja kömpelyyttä liikkeissä. Emme voi nauttia kehomme kanssa arkisista asioista, saati sitten läpi elämän liikkeestä ja erilaisista fyysisistäkin harrastuksista tai askareista.

Lääke:

Pidä kehosi liikkuvana, tee harjoituksia monipullisesti koko eläm,ön läpi. Käytä terapeutteja, kuten Kiropraktikkoa, auttamaan sinua säilyttämään ja palauttamaan nivelten normaali liike nivelten ja selkärangan tasolla. Siitä on valtavasti hyötyä.

Se on loppupeleissä se mitä minäkin Kiropaktikkona teen, autan niveliä selkärangassa tai muualla toiminaan oikein. Nivelet voivat sitten viestiä oikein keskushermostolle, jotka sitten ohjaavat lihaksia toimimaan oikein. Palautan normaalia liike- ja tuntoaistiviestintää niveliltä keskushermostolle. Siitä on kysymys. Tietenkin vaikutuksia kiropraktisella hoidolla on monia muitakin, mutta tämä on syy miksi kehomme nivelet ja selkärangan nikamat pitäisivät toimia oikein ja hyvin. Palautetaan normaali biomekaninen toiminta niveliin niin silloin kehon kuormitukset jakaustuvat lihaksistolle ja tukirangalle oikein.

Ei tule kipuja, kulumaa, lihasjännityksiä tai särkyjä niin helposti jos kehomme toimii oikein.

Alla video hyvästä harjoituksesta, eli pyöritä nivelet läpi. Pyörittely herättää keskusteluyhteyden lihasten ja nivelten ja keskushermoston välillä ja liike on ainoa keino ravita niveliä tai selkärangan välilevyjä. Ilman liikettä nivelkapseliin tai välilevyyn ei tule ravinteita tai kuona-aineita saada oikein pois.

Tervetuloa hoitoon! Hoidetaan syitä, ei vain oireita!

The post Nivelten liike, ”kuudes aisti”, osa 1 appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

”Keho adaptoituu siihen mitä sillä tehdään. SAID prinsiippi on:”

S= Spesific

A= Adaptation

I= Imposed

D= Demand

Eli, kaikki kehon kudokset adaptoivuvat, pyrkivät siis sopeutumaan vaadittuun muutokseen mm. vahvistumalla, aineenvaihduntaa parantamalla tai motorisesti oppimalla. Kun sitä hauiskääntöä tekee, muuttaa se ajan kanssa hauislihaksen ja siihen liittyvien tukilihasten toimintaa. Muutos on kuitenkin spesifi. Muutos tapahtuu niissä kudoksissa joita kuormitetaan tai vaaditaan muuttumaan jollain tavalla.

Liikkuvuudessa liikkeiden spesifisyys on sama. Yhdellä liikkellä saadaan vain tietty vaikutus. Saman liikkeen sisällä voidaan muutoksia tehdä muuttamalla toistojen määrää, vastusta, nopeutta tai liike laajuutta.

Liikettä voidaan myös tehostaa muuttamalla eri liikesuuntia saman liikkeen sisällä. Liikutetaankin esimerkiksi selkärankaa eteen- taaksesuunnan lisäksi kiertäen ja sivutaivuttaen. Saadaan aivan uusi vaikutus samoille ja osittain uusille kudoksille. Liikekontrolli, liikkuvuus ja liikelaajuus lisääntyy eri suuntiin ja keho saa kapasiteettia toimia paremmin laajemmalla sektorilla.

Hyvä ja tehokas tapa monipuolistaa harjoittelua on tehdä osittain tuttu liike ja lisätä siihen pientä muutosta. Jos jatkuvasti yrittää oppia kokonaan uusia kikkoja tai liian vaikeita liikkeitä, ei usein päästä pitkälle. Nyrkkisääntönä pidän, että perusliikkeiden huolellinen tekeminen ja niiden variointi vie jo todella pitkälle.

Videolla lonkankoukistajan venytyksen tehostaminen kolmella liikesuunnalla. Eteen-taakse, sivuille ja kiertoon. Jokainen liiike tuntuu erilaiselta konkankoukistajan seudulla. Siitä kokeilemaan ja kehittämään kehille lisää liikkuvuutta ja toiminnallista liikelaajuutta.

Tervetuloa hoitoon, hoidetaan syitä, ei vain oireita!

The post Liikkeiden tehostaminen, kolme liikesuuntaa appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Muutama vuosi sitten eräs arvostetuimmista kiropraktikoista maailmassa, Dr William Morgan, haastatteli erästä arvostetuimmista alaselkäkivun ja biomekaaniikan tutkijoista, Dr Stuart McGilliä. Molemmilla on niin huikea ansioluettelo, että ajattelin kirjoittaa muutamia heidän mietteitään liittyen alaselkäkipun, joka koskettaa meitä kaikkia jossain määrin elämämme aikana. Lopussa heidän tarkempi esitttely. Monilla alaselkäkipu on matkassa mukana vuosikymmeniä, osan se vie jopa sairaseläkkeelle tai keskeyttää rakkaan urheilulajin harrastamisen.

Non specific low back pain (NSLBP), eli suomeksi epäspsesifi alaselkäkipu on termi jota käytetään paljon alaselkäkipun liittyen. Suomessa se kategoroidaan alaselkäkipu kolmeen luokkaan käypähoitosuositusten mukaan:

1. Epäspesifiset selkävaivat: pääosin selän alueella ilmenevät oireet, joiden yhteydessä ei todeta viitteitä vakavasta sairaudesta tai hermojuuren toimintahäiriöstä.
2. Hermojuuren toimintahäiriö, johon viittaavia oireita ovat alaraajaoireet (iskiasoire, katkokävely)
3. Mahdollinen vakava tai spesifinen selkäsairaus. Syövän etäpesäkkeet voivat olla syynä selkäkipuun. Sisäelinten syöpä saattaa oireilla myös selkäkipuna. Spesifisiä syitä ovat muun muassa selkärankareuma ja oireileva nikamasiirtymä.

Näin ohjeistetaan yleisesti epäspesifistä alaselkäkivusta:

• Äkillinen alaselkäkipu on erittäin tavallinen eikä tästä tule huolestua.
• Mikäli ei ole tietoa tapaturmasta tai viitettä vakavasta sairaudesta, toipuminen vie yleensä päiviä tai enintään viikkoja. Joillakuilla oireet kuitenkin voivat pitkittyä.
• Pysyviä lihasheikkouksia ei jää. Kivun uusiutuminen on tavallista, mutta tällöinkin paranemistaipumus on useimmiten hyvä.
• Fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä ja liiallinen lepo haitallista. Kohtalainen harjoitteluun liittyvä kipu ei ole merkki haitallisuudesta.

Näin kuvataan manulaaliterapian osaa asian hoidossa. Selkäkipu jaetaan kolmeen vaiheeseen riippuen sen kestosta, akuutti 0-6vk, subakuutti 6-12vk ja krooninen 12vk. Huomautan että kaikessa puhutaan vain kivun poistamisesta, ei edes muusta.

Akuuttivaihe:

• Hieronnan vaikuttavuudesta akuutissa selkäkivussa ei ole näyttöä.
• Manipulaatio ei ole akuutissa selkäkivussa vaikuttava hoitomuoto.
• Manipulaation vasta-aiheet ovat: selkärankaa pehmentävät prosessit, selkärankareuma, hermojuurioireisto ja kliinisesti todettu neurologinen löydös, vaikea-asteinen nikamasiirtymä, tuore vamma, lisääntynyt verenvuototaipumus
• Lannerangan manipulaatio on asianmukaisesti annettuna yleensä turvallinen hoito, mutta yksittäisiä vakaviakin komplikaatioita, kuten cauda equina -oireyhtymää, on kuvattu.
• Lannerangan vetohoito ei ole vaikuttavaa alaselkä- tai iskiaskivussa.

Subakuutti:

• Pitkittyneessä selkäkivussa manipulaatio hoidon vaikuttavuus on samanveroinen kuin yleislääkärin tavanomainen hoito
• Selän hieronta vähentää subakuuttia alaselkäkipua ja parantaa toimintakykyä etenkin yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen. Pelkän hieronnan vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen.

Krooninen:

• Kroonisessa selkäkivussa manipulaatiolla on saman verran vaikutusta kuin yleislääkärin tavanomaisella hoidolla, kipulääkkeillä, fysioterapialla, terapeuttisella harjoittelulla tai selkäkoululla

Näistä voi päätellä, että esimerkiksi yliopistokoulutetun kiropraktikon ammattitaidoillani en voi oikeastaan yhtään auttaa alaselkäkipupotilaita, kivun kaaren kaikissa kolmessa vaiheessa…joskus saatan olla jopa vaarallinen ja haitaksi…eikö ole mielenkiintoista…minusta tietysti kovin surullista, mutta näin lääkäreitä opetetaan ja näin ihmisiä ohjataan.

Tiedot löytyvät täältä: Alaselkäkivun käypähoitosuositukset  Nämä kannattaa kaikkien selkäkipujen kärsijöiden lukea niin ymmärtää miksi saa vain tiettyä hoitoprotokollaa. Mainitaan vielä, että käypähotojensuositusten tekijöissä ei löydy yhtään manuaaliterapian ammattilaista.

Eli kun lääkäri on poissulkenut hermojuurentoimintahäiriön ja mahdollisen vakavan selkäsairauden (esim syöpä) luokitellaan kaikki muut selkäkivut tämän epäspesifin alaselkäkipukategorian alle. Siis suurinosa kaikista selkäkivuista. Käytännössä poissulkeva tutkiminen tarkoittaa refleksien testauksen ja tarvittaessa magneettikuvan katsomisen. Siinä se. Diagnoosiksi kirjoitetaan M54, selkäkipu tai M54,9, määrittämätön selkäkipu,

Tästä päästään asiaan, eli ihminen joka on maailman johtava alaselkäkivun tutkija sanoo ensimmäisenä:

”Ei ole olemassa epäspesifiä alaselkäkipua”

Oletko kuullut, että jokin muu asia diagnosoidaan epäspesifinä? Esimerkiksi epäspesifi polvikipu tai korvakipu?

Jos et tee riittäviä ja kattavia tutkimuksia ja osaa yhdistää niitä, potilaan tarinaan, et osaa diagnosoida, tulkita magneettikuvia ja päätyä oikeaan syyn lähteeseen. Alaselkäkipu on erittäin spesifi. Syitä alaselkäkipuihin on monia eli puhutaan hyvin heterogeenisestä kivunaiheuttajasta. Huolellisen tutkimuksen avulla voidaan saada mahdollisimman hyvin selville: Kivun syyn lähde ja sitten miettiä oikeat hoidot ja kuntoutus.

Suurin osa tehdyistä alaselkäkipututkimuksista lasketaan tähän NSLBP kategoriaan, joten RCT tutkimukset (randomise controlled trials, satunnaistettu vertailukoe), eivät koskaan kehity oikeaan suuntaan, vaan lähes kaikki mahdolliset alaselkäpotilaat laitetaan samaan koriin. Tutkimukset tarvitsisivat siis paljon eri alakategorioita, voidakseen kehittyä ja antaa toimivampaa tietoa.

Itse en ole nähnyt kahta samanlaista alaselkäpotilasta. Eri potilailla voi olla diagnoosina välilevyn pullistuma oikealla L5/S1 välissä, joka aiheuttaa iskiaksen ja heijasteita jalkaan, mutta jokaisella se ilmenee eri tavalla. Heidän selkärankansa, fyysisen kuntonsa, lihaksiensa toiminan, ikänsä, työnsä, muiden sairauksien tai elämän tilanteen takia, ovat ihan erilaisia. Heitä täytyy siis hoitaa myös eri tavalla. Ei ole kahta samanlaista reseptiä minun työssäni. On samankaltaisuuksia, mutta ne pitävät muokata potilaan mukaan.

Suurin ongelma johon Dr McGill on törmännyt on seuraava: potilaita ei tutkita kunnolla!

Tässä on usein isoin ongelma se, että suurimman osan alaselkäkipupotilaista näkee lääkäri ja lääkärin tietotaito tutkia tai hoitaa alaselkäkipupotilaita on todella vähäinen. Aikaa on myös rajoitettu koko ajan lisää. Kun Dr McGill alkoi tutkia potilaita hän varasi aluksi aikaa kaksi tuntia. Myöhemmin hän varasi kolme tuntia, joista tunti oli pelkästään haastattelua ja potilaan elämän ja kehon rasitusten ja toistuvien tapojen läpikäymistä ja tunnistamista. Potilaan haastattelun Dr McGill nostaakin tärkeimmäksi. Itse olen samaa mieltä.

Tutkimuksia ja kehoa täytyy testata eri asennoissa ja monin eri tavoin. Vain näin voidaan päästä käsiksi todennäköisiempään oikeisiin kivun lähteisiin ja löytää syitä miksi keho ei parane. Vasta sitten voidaan tehdä oikeita hoitoja. Tämä on tärkeää varsinkin alaselkäkivun kanssa, koska kivun aieuttajia ja toiminnallisia ongelmia voi olla monia.

Clinical Mastery on taito joka tulee vain kokemuksen kautta. Kliinisesti taitava hoitaja osaa haastatella, testata, tutkia ja tulkita magneettikuvat oikein. Näin saadaan todennäköisemmin suunta oikeille hoidoille. Muistetaan, että moni asia voi helpottaa kivun hallitsemisessa, esim. tulehduskipulääkkeet, mutta syitä tai tarvittavia kehon toimintaa korjaavia hoitoja tai harjoitteita se ei tee.

DDD (degenerative disc disease) Eli välilevyn rappeuma tai kuluma on usein löydöksenä magneettikuvan lausunnossa. Usein vielä etuliitteen kanssa: normaalia ikään liittyvää kulumaa…tähän olen törmännyt kovin useasti. Välilevyjen kulumaprosessia ja siihen liittyviä kivun eri vaiheita ei osata tutkia ja tulkita potilaalle oikein. Dr McGillin mielestä DDD on itsessään ihan turha tieto jos diagnoosia tekevä hoitaja ei osaa yhdistää potilaan haastattelussa, testeissä ja tutkimuksissa löydettyä löydöksiä. Jos ei tätä osaa ei osaa koskaan kertoa missä potilas oikeasti menee ja miksi esim. välilevyt ovat siinä kunnossa mitä ovat ja miten ne voivat vaikuttaa hänen kipuihinsa. Näiden tietojen päälle voidaan rakentaa oikeimpia hoitoja.

Ihminen oppii hyvin elämään kivun kanssa ja ”kiertämään kipua”. Urheilijat ovat Dr McGillin mielestä hyvä esimerkki tästä. Usein heillä on jokin vaiva, mutta heidän täytyy silti treenata tai kilpailla. Se ei ole tietenkään hyväksi pitkässä juoksussa ja parempi on jos kivusta ja sen läheistä saadaan ymmärrys ja oikeilla hoidoilla saadaan kipu hallintaan. Samoin kotiäidin joka hoitaa pientä lastaan. Kivuttomalla selällä homma hooituu paremmin on se sitten jääliekon peluu tai lastenhoito.

Video, jossa Dr Morgan haastattelee Dr McGilliä vuonna 2019.

Dr William Morgan DC bio

William Morgan asuu ja työskentelee vaimonsa ja perheensä kanssa Washington DC: n alueella. Hän työskentelee fyysisen lääketieteen ja kuntoutuksen osastolla suuressa ja tunnetussa sairaalassa Bethesdassa, Marylandissa. Hänellä on valtakirjat viidessä sairaalassa ja hän toimii konsulttina Yhdysvaltain hallituksen hallituksen terveysklinikoilla Washingtonissa ja hoitaa kansallisia johtajia.

Hän on toiminut konsulttina Valkoisessa talossa, Veteraanihallinnossa, Yhdysvaltain laivastossa ja Yhdysvaltain armeijassa. Tohtori Morganilla on tiedekunnan lisämääräyksiä korkeakouluissa. Hän on professori New York Chiropractic Collegessa ja apulaisprofessori F Edward Hébertin lääketieteellisessä koulussa. Lisäksi hän toimii kahden voittoa tavoittelemattoman järjestön hallituksessa.

Morgan on Yhdysvaltain merivoimien akatemian jalkapallojoukkueen kiropraktikko. Sotilaspalvelun veteraani, hän on palvellut Naval Special Warfare One -yksikössä, Marine Corps Recon, ja Mobile Dive and Salvage -yksikössä.

Tohtori Morgan on 1985 valmistunut Palmer College of Chiropractic-Westistä. Monien muiden palkintojen lisäksi hän on saanut American Chiropractic Associationin vuoden kiropraktikkopalkinnon. Hän on ollut esillä myös CCN.com-sivustossa, ja Washington Post on haastattellut häntä. Morgania on julkaistu laajasti ja se matkustaa ympäri Yhdysvaltoja ja ulkomaita puhuen manuaalisista hoitomenetelmistä ja levyvammojen konservatiivisesta hoidosta.

Dr Stuart McGill bio

Tohtori Stuart M.McGill on emeritusprofessori Waterloon yliopistossa, jossa hän oli professori 30 vuotta. Hänen laboratorio- ja kokeellinen tutkimusklinikkansa tutki selkäkipujen syy-mekanismeihin liittyviä kysymyksiä, kuinka selkäkipuja kärsivät ihmiset voidaan kuntouttaa ja parantaa sekä vammojen sietokykyä että suorituskykyä.

Hänen neuvojaan kysyvät usein hallitukset, yritykset, lakiasiantuntijat, lääketieteelliset ryhmät sekä huippu-urheilijat ja -ryhmät ympäri maailmaa. Hänen työnsä tuotti yli 240 vertaisarvioitua tieteellistä aikakauslehteä, useita oppikirjoja ja monia kansainvälisiä palkintoja. Hän ohjasi yli 37 jatko-opiskelijaa tällä tieteellisellä matkalla. Tänä aikana hän opetti tuhansia lääkäreitä ja lääkäreitä ammatillisen kehityksen ja jatkokoulutuskursseilla ympäri maailmaa.

Hän jatkaa Backfitpro Inc:n tieteellisenä johtajana. Vaikeat selkätapaukset lähetetään hänelle säännöllisesti kuulemiseen.

Tervetuloa hoitoon! Hoidetaan syitä, ei vain oireita!

The post Alaselkäkipu by Dr McGill ja Dr Morgan, osa 1: epäspesifi alaselkäkipu appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

”Vain terveellä keholla voi treenata, kilpailla ja kehittyä”

Urheilijalla tarkoitetaan yleensä tavoitteellista liikunnan harjoittamista ja kilpailemista. Harrastelijakin voi treenata lähes kuin ammattiurheilija. Kehoa yritetään kehittää ja suorituskykyä parantamaan koko ajan. Urheilijalle usein on helpointa ”treenata kovaa”, mutta usein haastavampaa on käyttää aikaa kehonhuoltoon ja kehon toiminnallisuuden optimointiin.

Kehossamme on niveliä, joita lihaksemme liikuttavat ja lihaksia ohjaa hermosto. Terveen ja toimivan urheilijan kehon taito ja muut fyysiset ominaisuudet voivat kehittyä oikein vain jos mielen, hermoston, lihaksiston ja tukirangan toiminta on kunnossa. Monesti meillä on paljonkin parannettavaa kehon toiminnallisuuden suhteen. Todella monesti emme myös tiedä edes miten hyvältä oikeasti toimivassa ja mahdollisimman kipu vapaassa kehossa on olla ja harjoitella. Totumme jäykkyyksiin ja kipuihin tai saatamme vain uskotella, että emme ole jonkin luonteisia tai lahjakkaita.

Monesti asioita voi tehdä paremmaksi, välillä paljonkin…

Kysymyksiä: ”Onko urheilijan keholle tärkeää oikea lantion ja SI nivelten toiminta? Onko tärkeää, että olkanivel liikkuu oikein ja riittävästi? Entä lonkka, nilkka- tai polvinivelet? Onko tärkeää, että selkäranka liikkuu oikein ja on kipuvapaa? Onko tärkeää tietää miten lihakset aktivoituvat? Onko lihaksille tärkeää liikkua pehmeästi ja irtonaisesti? Kun kehoon tulee vammoja ja kipuja, onko hyvä selvittää oikeat syyt mahdollisimman tarkasti? Onko loukkaantumisten jälkeen hyvä saada keho takaisin mahdollisimman toiminnalliseksi ja kipuvapaaksi nopeasti?

Kaikkiin yllä mainittuihin asioihin voi saada apua. Kehon nivelten liikkuvuuksia voi testata ja parantaa. Kehon lihasten aktivaatiota voi testata ja parantaa. Kehon kiputiloja voi selvittää ja vähentää. Ongelmista kuntoutumista voi nopeuttaa ja syitä voi ennalta ehkäistä. Kun urheilija tutkitaan huolella läpi, niin urheilija saa usein paljon syvemmän käsityksen kehonsa toiminnasta ja kehossa olevista epätasapainoista, joita voi sitten lähteä parantamaan tarvittaessa.

Katso videohaastattelu urheilijan hoidosta. Jääkiekkoilijan kroonisen alaselkäkivun hoito ja ennaltaehkäisy.

Usein ei muisteta, että lähes kaikki selän lihakset kiinnittyvät selkärankaan. Olkaniveltä liikuttavat lihakset kiinnittyvät rintalastaan ja lapaluuhun. Reisien lihakset kiinnittyvät lantioon, vatsalihakset lantioon ja kylkiluihin…lihasten toiminnallisuus on siis suoraan riippuvainen lihaksen ylittäövän nivelen ja sen lähtö- ja kiinnityskohdan toiminnasta.

Treenaamiseen käytetään usein huomattava määrä tunteja viikossa, kuukaudessa ja päivässä. Urehilijoilla saatetaan kuulla yli 1000 aktiivisen treenin tuntimäärästä vuodessa, johon päälle vielä palauttelut ja huollot.  Osassa lajeissa matkustetaan vielä hankalissa asennoissa ja nukutaan erilaisissa sängyissä. Kaikki tämä on myös kuormitusta keholle.

Treenatessa kehoa kuormitetaan ja välillä tarkoituksella ylikuormitetaan. Näin saadaan ylöspäin kehittyvä harjoitusvaste eli superkompensaatio. Kun määrää, tehoa ja lepoa säädellään oikein tapahtuu kehitystä asteittain.

Mikä on usein suurin este ja rajoite kehittymiselle? Kehoon tulee ongelmia ja ei päästä harjoittelemaan. Vain terveellä keholla voi treenata, kilpailla ja kehittyä. Usein laitetaan hirveä määrä energiaa harjoitteluun ja sen suunnitteluun tai sen mittaamiseen. Kehoon, eli urheilijan tärkeimmän välineen huoltoon, käytetään usein erittäin vähän suunnittelua ja aikaa.

”Vain terve urheilija voi treenata, kilpailla ja kehittyä”

Metsuri ei voi kaataa puita tehokkaasti tylsällä moottorisahalla, jääkiekkoilija ei voi pelata hyvin tylsillä luistimilla tai koettakaapa hiihtää huonoilla suksilla…ei toimi homma.

Tämä on kaikille selvää. Välineitä pitää huoltaa ja niiden pitää,olla huippukunnossa. Ymmärrämmekö kehonhuollon tärkeyden? Eikö tärkein huollettava väline ole keho? Puolikuntoisena ja alitehoilla tehtyä harjoittelua on valtavasti. Usein emme ole edes tietoisia siitä, että tekemämme harjoittelu ei kehitä tai sillä saadaan syntymään jopa pikkuhiljaa isompia ongelmia kehoon, jotka räjähtävät näkyväksi jossain vaiheessa. Pienestä purosta syntyy joki. Samoin pienistäkin ongelmista alkaa usein kertaantua isompia ongelmia tai harjoittelutehojen heikkenemistä.

Kiropraktikon näkökulmasta hoidollisia tavoitteita urheilijalle ovat:

• Kehon kuormituksen jakautuminen biomekaanisesti oikein lihaksille, nivelille ja selkärangalle
• Kehon  liikkuvuuden optimointi nivelten ja rangan tasolla
• Kehon toiminnallisuuden optimointi
• Kehon  palautumisen optimointi rasituksesta
• Kehon hermotuksen palauttaminen ja parantaminen
• Kehon kiputilojen hoito, selkäranka ja raajat
• Kehon ongelmien diagnosointi, hoidetaan syitä, ei vain oireita.
• Kehon ongelmien ennnaltaehkäisy
• Kehon ongelmien kuntouttaminen ja palauttaminen optimaaliseen tilaan

Katso videohaastattelu urheilijan hoidosta. Jääkiekkoilijan kaksikertaa leikatun olkapään hoito ja kehon toiminnan optimointi.

Kiropraktikko on ulkomaisen yliopistokoulutuksen saanut manuaaliterapian ammattilainen. Kiropraktikon tutkiminen, diagnosointi ja hoitaminen perustuu laajoihin opintoihin mm. ortopediasta, neurologiasta, fysiologiasta, anatomiasta, erotusdiagnostiikasta, radiologiasta ja manuaalisiin hoitotekniikoihin (erityisesti nikamien käsittely). Monilla kiropraktikoilla on paljon lisäkoulutusta ja erikoisopintoja eri tekniikoista. Itse teen myös pehmytkudoshoitoja seuraavin  tekniikoin: ART (Active Release Technique) ja Dry Needling akupunktio. Nämä tekniikt ovat erittäin hyödyllisiä urheilijan hoidossa.

Näitä kaikkia eri tieteenalojen osaaminen mahdollistaa laajemman ymmärtämisen urheilijan tilanteesta ja siitä mitä asioille voi tehdä, palauttaakseen, parantaakseen tai ylläpitääkseen urheilijan kehon toimivuutta. Jotta urheilijan mahdolliset ongelmat voidaan hoitaa oikein ja löytää oikeat syyt ongelmien takana, on olennainen ja riittävä tutkiminen avainasemassa.

Jokainen urheilija tarvitsee ”tiimiinsä” eri alojen asiantuinijoita. Kukaan ei osaa ja tiedä kaikkea. Tarvitaan hierojaa, fysioterapeuttia, ortopediä, ravintoterapeuttia, psyykkstä valmennusta ja kiropraktikkoa. Kun on oikeat ihmiset tekemässä urheilijan eteen oikeita asioita, pysyy urheilija todennäköisemmin terveenä, kuntotuu nopeammin ja voi kehittyä vuodesta toiseen.

On sanonta, että ”jokaisen huippujoukkueen tai yksilön takaa löytyy kulisseista myös kiropraktikko” sanonta voi olla kiropraktikkojen keksimää, mutta usein näin on oman tietonikin mukaan. Miksi? Koska kiropraktikko hoitaa kehon toiminnallisuutta syvemmältä vaikuttaen nivelten ja hermoston toimintaan, joka puolestaan vaikuttaa lihasten toimintaa. Kiropraktikon hoito optimoi kehon toiminnan ja mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen harjoittelun. Jos selkärangan, lantion tai raajojen nivelet eivät toimi kunnolla, syntyy väärää kuormitusta jonnekin, lihakset eivät aktivoidu oikein, harjoittelu ei toimi optimaalisesti ja syntyy mahdollisia kipuja ja ongelmia.

Moni urheilija käyttää myös monta tuntia harjoittelustaan erilaisten voimaharjoitteiden tekemiseen. Huonosti toimivalla keholla, esimerkiksi selkäranka tai lantion SI-nivelet, voidaan aiheuttaa paljon rasitusta väärin kehoon ja tuloksena alentunut harjoitusteho, sekä mahdollisia kipuja kyseisessä harjoituksessa ja lajiharjoituksessa. Puhumattakaan tietenkin kilpailuista. Nämä kivut ja ongelmat voisivat olla pitkälti vältettävissä ja autettavissa.

Miten on sitten raajojen nivelten toiminta? Lähes kaikissa urheilulajeissa tarvitaan toimivan selkärangan ja lantion lisäksi tietysti toimivat raajojen nivelet. Kiropraktikko osaa tutkia ja hoitaa myös raajojen nivelten toimintaa ja kipuja. Esimerkiksi nilkan, olkapään tai lonkka nivelten kuormitus on eri lajeissa todella isoa ja siellä täytyy osata tehdä oikeita asioita, jotta nivelten normaali toiminta saadaan palautettua.

Vain oikein liikkuvilta niveliltä lähtee keskushermostolle oikea käsky liikuttaa lihaksia. Jos nivel ei toimi kunnolla, ei hermoviesti voi  toimia kunnolla ja tuloksena on lihaksen väärä ja vajaa toiminta. Tämä on ydin asia ja virheellisesti usein katsotaan vain lihaksen harjoittamista tai lihaksen käsittelyä eri tekniikoin. Unohdetaan se kaikkein tärkeimmät, eli nivelen normaali liike ja hermoston normaali toiminta. Jos näissä on ongelmia, ei lihas voi koskaan toimia kunnolla ja kehittyä vaikka sitä kuinka harjoitutettaisiin tai hierottaisiin.

Ota selvää miten kehosi toimii ja miten sitä voi tukea toimimaan parammin tulemalla kiropraktikon alkututkimukseen. Ota selvää mitä eri terapeutteja sinä tarvitset voidaksesi urheilla ja voida paremmin! Lisää aikaa kehon huoltoon ja tee sitä monipuolisesti.

Katso video ja lue blogi Kiropraktikko Markuksen alkututkimuksesta

Katso video ja lue blogi Kiropraktikko Markuksen hoidosta

Katso video ja lue blogi Kiropraktikko Markuksen pidemmästä hoidosta

TERVETULOA HOITOON, HOIDETAAN SYITÄ, EI VAIN OIREITA!

The post Kiropraktiikka ja urheilijan hoito appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.

Kiropraktikon ydinosaamisena voidaan pitää erityisesti nivelten, nikamien ja hermoston oikean toiminnan tutkimista ja hoitamista kattavasti erilaisin testein ja tekniikoin. Ongelmien taustasyiden selvittäminen, sekä syihin, eikä vain oireisiin, kohdistuvien oikeiden hoitojen tekeminen. Nämä asiat ovat avainasemassa potilaan tilanteen parantamiseksi.

”Kiropraktikkona en keskity esimerkiksi lihasten käsittelyyn ensisijaisesti, vaan hoidan syitä syvemmältä.”

Potilas kokee kehonsa ongelmat usein esimerkiksi erilaisina selän- tai niskahartiaseudun kipuina, lihasten jumeina tai jäykkyytenä.  Neurologisesti hermoston ja nivelten oikea toiminta mahdollistaa lihasten oikean toiminnan. Jos nivelten, nikamien tai hermoston tasolla on ongelmia, ei paranemien voi tapahtua kunnolla vain hoitamalla tai aktivoimalla lihaksia.

Yksinkertaistettuna: tekemäni kiropraktikon hoito pyrkii löytämään kehon nivelien, nikamien ja hermoston tasolta toiminnallisia ongelmia, jotka ovat luoneet yhtenä tekijänä ongelman potilaan kehossa.  Hoitona käytetään niveliin tai nikamiin usein manipulaatiota, jolla pyritään palauttamaan nivelen tai nikaman normaalia toimintaa. Näin mahdollistetaan kehon lihaksiston ja eri kudosten, mukaanlukien väilevyjen, oikeanlainen kuormitus. Näin kivut tai muut potilaan ongelmat voivat lähteä parantumaan.

Käytän hoidoissani kahta hoitoaikaa: 

1. Perus hoitoaika 30 min. Tästä  noin 25 min on potilaan kanssa ja 5 min varattuna kirjaukseen ja valmisteluun.
2. Pidempi hoitoaika 45 min. Tästä noin 40 min on  potilaan kanssa ja 5 min varattuna kirjaukseen ja valmisteluun.

Alkutututkimuksessa teen hoitosuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Tällöin arvoin hoidon kokonaisuuden ja yksittäisen hoitokäynnin ajan tarpeen. Jos ensisijainen tarve on esimerkiksi manipulaatiohoitoon, riittää siihen 30 minuutin aika. Jos on tarvetta muuhun tai on jotain muuta erityistä, on hoitoaika suositukseni 45 minuuttia.

Potilaalla saattaa olla vaikka kolme erilaista ongelmaa kehossa, jotka ovat tulleet ilmi alkututkimuksessa. Perus hoitoaikana keskitymme yleensä tärkeimpään potilaan ongelmaan. Kaikkea ei voi kukaan terapeutti hoitaa huolellisesti kerralla kunnolla. Siksi tärkeä selvittää yleensäkin miksi useampia vaivoja on, vai onko niillä jokin yhteinen syy. Oireita voi olla useampia, mutta syitä on usein vähemmän.

Perus hoitoaika 30 min sisältää seuraavat asiat

1. Potilaan tilanteen päivitys. Kipu ja toiminnallisuus.
2. Potilaan tutkiminen, joka määrää mitä tehdään kyeisellä hoitokerralla.
3. Potilaan hoitaminen
4. Hoidon jälkeinen tarkastus
5. Jatko-ohjeet
6. Hoitokäynnin kirjaus

Alla video potilaan perus hoitoajasta ja niskahartia ongelman hoidosta. Videon alla tarkempi kuvaus hoidon vaiheista sekä hoidossa käytettävistä tekniikoista.

1. Potilaan tilanteen päivitys

Tarkistan potilaan tiedot ja hoidon etenemisen ennen kun haen potilaan sisälle huoneeseen. Huoneessa potilas antaa päivityksen tilanteestaan ja valmistautuu hoitoon ottamalla vaatteita samalla pois. Potilas kertoo lyhyesti miten on tilanne mahdollisesti muuttunut edelliseen kertaan nähden. Huomioidaan kahta asiaa: 1. Muutoksia kehon tai kehonosan toiminnallisuudessa esimerkiksi arjessa tai töissä ja 2. muutoksia kivun laadussa ja määrässä. Kirjaan samalla ylös mahdolliset muutokset.

2. Potilaan tutkiminen

Tutkin seisten, istuen ja tarvittaessa makuulta tietyt testit. Näillä testeillä seuraan toiminnallisia muutoksia ja muutoksia kivun määrässä ja laadussa. Lähes kaikilta tutkin aina lantion ja selkärangan huolellisesti. Tutkimuksen jälkeen päätän, mitä asiaa kyseisellä hoitokerralla lähdetään tekemään. Tutkimus siis ohjaa hoitoa, ei kipua aiheuttava paikka. Kipu on usein muualla kuin ongelma.

3. Potilaan hoitaminen

Perus hoitoaikana teen ensisijaisesti manipulaatio hoitoa. Se on se erityisosaamisen alue, johon vain kiropraktikon yliopistokoulutus antaa vahvan pohjan. Manipulaatio voi kohdistua selkärangan nikamiin, lantioon tai raajojen niveliin. Manipulaatiolla pyritään asteittain palauttamaan ongelma nivelen tai nikaman normaalia toimintaa, jolloin kehon asento, nivelien liikeradat, hermopinteet tai lihaskireydet voivat muuttua paremmaksi.

4. Hoidon jälkeinen tarkastus

Aina kun olen tehnyt jotain käsittelyä, niin teen tarkastuksen hoidon jälkeen. Tällöin huomioin yhdessä potilaan kanssa, että onko jokin asia muuttunut. Seuraan liikeratoja, ortopedisia testejä ja toiminnallisuutta. Teen myös huomioita kivun määrästä ja laadusta hoidon jälkeen. Muutokset voivat olla aluksi pieniäkin, mutta kertovat tilanteen etenemisestä. Samalla potilas tulee tietoisemmaksi kehostaan ja mahdollisista muutoksista.

5. Jatko-ohjeet

Hoidon jälkeen vaihdamme muutaman sanan jatkosta. Jos on jotain erityistä huomioitavaa, jota potilaan olisi hyvä huomioida tai tehdä ennen seuraavaa hoitoa, käymme sen läpi. Hoitosuhde on aina kuin urheilijan ja valmentajan välinen valmennussuhde, jossa molemmat, hoitaja ja hoidettava ovat koko ajan tietoisempia siitä miten keho reagoi erilaisiin tilanteisiin ja minne suuntaan on mentävä.

6. Hoitokäynnin kirjaus

Potilaan lähdettyä kirjaan potilaan käynnin tiedot ylös. Kirjaan aina mitä tutkimuksessa havaitsin, mitä hoitoja tein ja mitkä olivat lopputarkastuksen huomiot. Jos on jotain suosituksia tai jatko-ohjeita keskustetu niin kirjaan ne myös ylös. Tämä vie usein noin 5 min aikaa, joten potilaan huoneessa olo aika on maksimissaan 25 minuuttia, jolloin 5 minuuttia jää aikaa kirjaamiselle.

Erilaisia hoitotekniikoita käytän aina potilaan tarpeen mukaisesti. Kiropraktikkona ensisijaisesti käsittelen potilasta nivelten ja nikamien manipulaatiolla. Usein se sisältää 2-4 erilaista manippulaatiota tai mobilisointia. Perus hoitoaikana en usein hoida pehmytkudoksia, koska se vaatii enemmän aikaa, mutta välillä teen lyhyesti myös niitä. Tämä on usein ART-tekniikkaa yhdelle tai kahdelle lihakselle tai Dry Needling- akupunktiota lihasten triggerpisteisiin. Jos potilas tarvitsee enemmän pehmytkudoshoitoa, tarvitsee huomiota useampaa paikkaan kerralla, on pidempi hoitoaika tarpeen.

Määrä ei korvaa laatua ja manipulaatio hoito ei olekaan määrästä ja ajasta kiinni. Maailman parhaat kiropraktikot tekevät vain vähän, vain oleellisen, muuttaakseen potilaan tilannetta parempaan. Jos tehdään liikaa kerralla, ei tiedetä mikä auttaa ja mikä ei.

Manipulaatio hoitona on lyhyt. Sitä ei voi verrata esimerkiksi lihasten hierontaan. Hyvä tutkimus, jotta tietää mitä tehdään, miksi tehdään ja minne tehdään, vie hieman aikaa. Oleellista on, että tekee oikeaan paikkaan oikeaa käsittelyä. Siksi on osattava tutkia, esimerkiksi selkäranka ja lantio hyvin huolellisesti.

Kiropraktikon manipulaatio on hyvin tarkkaa ja turvallista, eikä sinnepäin tehtävää rangan vääntelyä, joka naksauttaa jotain jossain. Kiropraktikot käyttävät itseasiassa termiä adjustointi manipulaation sijaan.

Tervetuloa hoitoon! Hoidetaan syitä, ei vain oireita!

The post Esimerkki kiropraktikon hoidosta appeared first on Kiropraktikko Markus Lehtonen DC.