Blogi

Terveyden perustuslaki ja stressi

By 8.7.2020heinäkuu 10th, 2020No Comments

Terveyden perustuslaki ja stressi

”Miksi emme tutki olennaisinta ja kaikkia sairauksia yhdistävää ongelmaa eli yleistä sairastamisen syndroomaa.” Näin stressi tutkimuksen isä, Dr Selye, ihmetteli 17 vuotiaana lääketietteellisessä koulussa Prahassa vuonna 1924. Hän oli myöhemmin ehdokkaan 17 Nobelin palkintoon.

Jos puutarhaletkun päästä ei tule vettä tai tulee kovin vähän, niin onkohan se syy siinä letkun päässä? Ei taida auta vaikka kuinka sitä letkunpäätä tutkii ja korjaa. Oire on siis: ei tule vettä, mutta mikä on syy? Syitä on usein kolme kyseisessä ongelmassa: vesihana ei ole päällä, letkussa on mutka, joka estää veden tulon tai letkussa on reikä, joka vuotaa osan veden pois. Nämä ovat syitä ongelmaan.

Hoidatko siis asian kuntoon jatkamalla letkunpään kanssa ihmettelyä vai lähdetkö hoitamaan asiaa kuntoon etsimällä syytä ongelmalle ja korjaaman sitä. Näin on helppo ymmärtää oireen eli asian jonka voimme havnnoida ja syyn joka on aiheuttaja ero. Tavaroissa ja koneissa tämä on usein selvempää, eli jos pesukone ei lähde päälle on voinut tuloveden hana jäädä kiinni jolloin ohjelma ei lähde rullaamaa. Oire on: kone ei toimi, syy on hana.

Kehon ainoa keino kertoa sen omistajalle että jokin on vialla on viestiä ongelma oireen avulla. Oireen taustalla on aina jokin syy.

Jos sinulla on vaikka  jano, väsynyt, olet vähän ärtyisä tai päätä voi vähän särkeä, niin se voi tarkoittaa, että kehosi kaipaa lisää nestettä ja mineraaleja. Nämä kaikki ovat oireita syylle, joka on epätasapaino kehosi neste- ja mineraalitasapainossa solutasolla. Tämän epätasapainon aistivat kehosi reseptorit ja viestivät siitä säätelyjärjestelmän kautta keskusyksikköösi, joka antaa sinulle erilaisia oireita.

Voit onneksi hoitaa oireen tai oireet pois hoitamalla syytä, eli antamalla keholle hyvää puhdasta vettä ja vähän mineraaleja vaikka puhdistattomasta merisuolasta. Näin keho palaa pian takaisin tasapainoon eli homeostaasiin. Sinun on taas hyvä olla kehosi kanssa ja voit tehdä taas mukavammin mitä ikinä haluatkaan tehdä.

Jos sinulla on vaikka epätasapaino kehosi neste- ja mineraalitasapainossa, niin on se stressitekijä kehollesi. Tämä voi ilmetä monella tavalla kehossasi ja vaikuttaa moneen solu- ja elin systeemiin.

Videolla kerron stressin perusteista ja vaikutuksesta kehoon

Stressitutkimuksen isäksi sanotaan Dr Hans Selyetä 1907-1982. Hän tutki huikeita määriä stressin vaikutuksia fysiologisesti. Viittaan luennossa pääasiassa hänen työhönsä. Selye tutki erityisesti erilaisten stressitekijöiden vaikutuksia rotilla. Hän kutsui stressiperäisiä ongelmia termillä GAS eli general adaptation syndrome. Tällä hän tarkoittaa ongelmia joita syntyy, kun kehon adaptaatiokykyyn käsitellä stressitekijöitä tulee häiriöitä ja stressitekijät ovat liian isoja tai jatkuvia.

Toinen uudemman ajan tutkija on professori Robert Sapolsky, joka on tehnyt paljon tutkimusta stressistä apinoiden kanssa ja on jatkanut Selyen työtä eteenpäin.

Selye havainnoi, että lääketieteellisessä koulutuksessaan keskityttiin vain diagnosoimaan oireita ja antamaan niille jokin täsmähoito. Monien erilaisten diagnosoitujen oireiden taustalla oli kuitenkin paljon yhteneväisiä tekijöitä, mutta kukaan ei ollut kiinnostunut tästä. 

Selye ihmettelikin, että miksi kukaan ei kiinnitä huomiota tähän olennaiseen ongelmaan joka oli ”general syndrome of being sick” eli yleinen sairastamisen syndrooma. Hän lähti tätä selvittämään työssään vaikka useasti hänelle sanottiin ettei sitä kannata tutkia.

Jotta mikään voi ilmentää itseään sairautena tai oireena, täytyy olla jokin epätasapaino kehon säätely- ja elinjärjestelmissä. Selye havainnoi tutkimuksissaan, että vaikka elinjärjestelmiä stressattiin erilaisilla ärsykkeillä niin oireet olivat lopulta samat. Eli erilainen ärsyke tuotti saman häirötilan kehoon.

Selye jakoi stressireaktion kolmeen eri vaiheeseen:

Hälytysvaihe (alarm stage), vastustusvaihe (resistance stage) ja uupumisen vaihe (exhaustion stage). Erityisesti hälytysvaihe on epäspesiifi, jolloin laitetaan kehon hälytysjärjestelmä päälle. Tämän jälkeen vastustusvaiheessa, keho käsittelee eri tavoin stressaavaa tekijää elimistössämme. Jos kohomme toiminta ei ole kunnossa tai sitä stressaava tekijä liian iso, niin keho ei pysty käsittelemään sitä, vaan ajautuu uupumisen vaiheeseen. Tämän jälkeen voi syntyä erilaisia ongelmia ja sairauksia. Terve keho pystyy siis käsittelemään vaiheessa kaksi ongelman ja palaa taas homeostaasiin.

Alkuperäisessä Selyen tutkimustyössään erilaiset stressitekijät päästyään tarpeeksi pitkälle (exhaustion stage) aiheuttivat erityisesti kolmea havainnoitavaa asiaa:

  1. Lisämunuainen kasvoi (kuorikerros erityisesti joka erittää mm. kortosolia)
  2. Immuniteettisolut ja elimet pienenivät, eli immuniteetti heikkeni (lymfasolut, kateenkorva ja perna)
  3. Vatsalaukkuun ja pohjukkaissuoleen tuli haavaumia (ruuansulatus heikkeni ja häiriintyi)

Kun kehomme hormoonitoiminta muuttuu stressitilaan, eli alkaa erittämään esimerkiksi kortisolia, immuniteettimme heikkenee ja ruuansulatuksemme häiriintyy, niin meille voi ilmetä hyvin erilaisia sairauksia. Näiden eritavalla diagnosoitavien sairauksien taustalla on usein yhteinen kasvualusta, eli krooninen stressitila elimistössä.

Miten hyvin luulet voivasi jos ruuansulatuksesi, immuniteettisi ja hormonitoimintasi on jo 30% häirötilassa, entä 60% entä 90%…

Sanotaan, että kaikista sairauksista 75-90% liittyy stressiin. Stressiä voi karkeasti laskea tulevan kolmesta eri lähteestä eli kemiallisesta (chemical), fyysisestä (physical) ja mentaalisesta (mental) stressitekijöistä. Kehomme altistuu jatkuvasti näille kaikille kolmelle joka tapauksessa ja sitten elintavoillamme ja elämän ratkaisuillamme voimme paljon vaikuttaa kuinka paljon millekin stressorille altistumme.

Selye luokitteli stressi-sanan kahteen, koska sillä on usein vain negatiivinen merkitys.

  1. Eustress tarkoittaa positiivista stressiä kehossamme. Tällöin suorituskykymme kasvaa, olemme aktiivisia ja luovia. Tämä tila on kehoamme ja mieltämme rakentava.
  2. Distress tarkoittaa negatiivista stressiä kehossamme. Tällöin suorituskykymme heikkenee, immuniteettimme heikkenee, olemme passiivisia. Tämä tila on kehoamme ja mieltämme rikkova.

Tutki siis mitä kaikkia stressitekijöitä sinulla on elämässäsi ja miten oireilet. Meillä ei tarvitse olla loppuvaiheen ongelmaa jo puhjennut päälle, esimerkiksi  vatsahaavaa, vaan hyvin erilaiset pienemmätkin suolisto-oireet voivat johtua kroonisesta stressitilasta elimistössämme. Tämä ajan kanssa pahenee ja syö meitä pikkuhiljaa sisältä päin, luoden mahdollisia peruuttamattomia patologisia muutoksia kehoomme.

Tutki siis mitä stressitekijöitä sinulla on elämässäsi ja lähde tekemään asioita sen eteen, jotta voit vähentää niitä. Jos koet ongelmia tuki- ja liikuntaelimistössä, niin kiropraktikko voi auttaa!

Lue ja katso osa 1: Terveyden perustuslaki. Mikäs ihmeen laki se sellainen on? 

Lue ja katso osa 2: Terveyden perustuslaki ja homeostaasi.

Lue ja katso osa 3: Terveyden perustulaki ja säätelyjärjestelmät.

Tervetuloa hoitoon! Hoidetaan syitä, ei vain oireita!